Usva-lehden kilpailunovelli: Tutkimuspäiväkirja

Olen kirjoittanut aikaisemmin siitä, että kilpailuihin osallistuminen voi toimia hyvänä motivaattorina tekstien kirjoittamiselle, sekä pitänyt ylistyspuheita verkkolehdille. Joskus keväällä yhdistin nämä kaksi ja osallistuin suomalaisen spekulatiivisen verkkolehden Usvan novellihakuun. Novellini Tutkimuspäiväkirja pääsi seitsemän voittajatekstin joukkoon. Tekstin taustoista: Kirjoitin Tutkimuspäiväkirjan alun perin Jyväskylän yliopiston luovan kirjoittamisen kurssille. Se on osa tekstikokoelmaa, jonka novelleja yhdistää kaksi asiaa:... Continue Reading →

Mainokset

Lyhytproosaa verkossa!: afrikkalaista lyhytproosaa

Kerroin edellisessä postauksessani ”Ylistys lyhytproosalle” aloittavani uuden postaussarjan lyhytproosaa julkaisevista verkkosivuista ja -lehdistä. Tarkoituksenani on jakaa lyhytproosan ilosanomaa, sekä nostaa esiin uusia (usein nuoria) kirjoittajia eri puolilta maailmaa ja eri genreistä. Sarjan aloittaa englanninkielinen afrikkalainen lyhytproosa. Afrikkalainen kirjallisuus on terminä hieman hankala. Toisaalta, kuten Jaakko Hämeen-Anttila arabialaisen kirjallisuuden kurssillaan totesi, kaikki 1800-luvun jälkeen julkaistu kirjallisuus... Continue Reading →

Ylistys lyhytproosalle!

Tämä kirjoitus on ylistys lyhytproosalle. Se sisältää paljon subjektiivisia mielipiteitä lyhytproosan merkityksestä, joille löytyy varmasti myös vasta-argumentteja. Siitä huolimatta kirjoitan tämän ja seison jokaisen väitteeni takana. Rakastan lyhytproosaa. Lyhytproosa on digitaalisen maailman merkittävin kirjallisen fiktion muoto (kun videotuotantojen käsikirjoituksia ei oteta huomioon, ja eihän niitä oteta, ainakaan nyt). Romaani voi istua itseoikeutettuna hallitsijana rautavaltaistuimella kun... Continue Reading →

Runous on in(stagram)

Kun Iltalehti julkaisi elokuun alussa jutun Instagram-runoudesta, ajattelin että vau, iltapäivälehdessä puhutaan runoudesta ilman, että se liittyy Jenni Haukioon, nyt taidetaan olla merkittävän aihepiirin äärellä. Olen kirjoittanut aikaisemmin sosiaalisesta mediasta kirjallisuuden alustana mm. Twitter-tarinoiden yhteydessä. Instagram on esimerkiksi Twitteriin tai Facebookiin verrattuna mielenkiintoinen alusta tekstien julkaisemiselle, sillä se on tarkoitettu kuvien (ja lyhyiden videoiden) jakamiseen.... Continue Reading →

Voiko robotti kirjoittaa romaanin?

Jos seurasit huhtikuussa kuntavaalien tuloksia, saatoit törmätä robotin kirjoittamiin uutisiin. Ylen uutisrobotti Voitto teki jutun jokaisen kunnan vaalituloksesta, ja ne julkaistiin verkossa vain sekunnin murto-osan viiveellä ääntenlaskennan päättymisestä. Voitto ei ole ainoa käytössä oleva uutisrobotti Suomessa. HSS Media ilmoitti viime vuoden lopussa ottavansa käyttöön urheilu-uutisia kirjoittavan Rosalinda-robotin. Myös Helsingin Sanomat on tehnyt vastaavia kokeiluja. Uutisrobotti... Continue Reading →

Suuri kirjakeikka

Simpsonit-tv-sarjan 23. tuotantokauden (2011-2012) jaksossa 492 Suuri kirjakeikka (The Book Job) Lisa saa tietää, että kaikki nuortenkirjat onkin oikeasti kirjoitettu haamukirjoittajien avulla, markkinatutkimusten pohjalta ja rahankiilto silmissä. Homer ja Bart innostuvat ajatuksesta tehdä rahaa ja päättävät kerätä tiimin kirjoittamaan yhdessä uuden hittinuortenkirjan. Lisa tietysti suuttuu kirjallisuuden typistämisestä pelkäksi tuotteeksi ja päättää kirjoittaa yksin oman kirjan,... Continue Reading →

It’s business time! -Kuinka rahoittaa kirjoittaminen verkossa

Viime viikolla kirjoitin siitä, miten digitalisaatio ja verkkotoimijoiden (Amazon, Elisa Kirjat, Gumroad) kirjoittajille tarjoamat palvelut ovat tehneet omakustantamisesta helpompaa, halvempaa ja paljon yleisempää. Verkossa voi julkaista kuka tahansa, mutta jos haluaa kirjoittaa ammatikseen, on ajateltava myös rahaa. Tämä kirjoitus ei käsittele sitä, kuinka menestyt kirjoittajana verkossa. Tarkoituksenani on pohtia millaisia kanavia ja tapoja verkosta löytyy... Continue Reading →

Itsejulkaisu kirjallisuuden trendinä

Digitaalisuus tekee kustantamisesta halpaa ja helppoa. Siksi se on lisännyt myös omakustanteiden määrää. Samalla kun isojen kustantamoiden on nähty muuttuvan entistä kaupallisemmiksi, kirjailijat ja muut kulttuurialan toimijat ovat perustaneet omia pienkustantamoitaan. Niiden resurssit julkaista teoksia ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Itsejulkaisuiden määrän kasvuun vaikuttaa myös nettiajalle tyypillinen tuottaja-kuluttaja -rooli ja itsetekemisen kulttuuri. Lisäksi sosiaalinen media on... Continue Reading →

Katsaus kustantamiseen digitaalisena aikana

Digitaalisuuden aiheuttamista haasteista kustannusalalla on puhuttu paljon. Kirjamyynti on ollut laskussa vuodesta 2010 asti. E-kirjoista on toivottu kasvua myyntilukuihin, mutta ainakaan vielä muutosta ei ole Suomessa tapahtunut. Kustannusalan kriisissä on ollut kyse sekä toimintatapojen vanhentumisesta että lukemiskulttuurin muutoksista. Viimeisen parin vuoden aikana kriisipuheesta on onneksi siirrytty kohti digitalisaation mahdollisuuksien tunnistamista. Käynnissä on useita muutoksia, jotka ovat... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑