Uuden vuoden (luku)haaste

Tiedättehän pääkaupunkiseudun helmet-kirjastojen jokavuotisen lukuhaasteen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana tietyn ehdon täyttävät 50 kirjaa? Lukuhaasteesta on tullut valtavan suosittu näiden neljän vuoden aikana, joina se on ilmestynyt, ja keskustelu haasteelle omistetussa facebook-ryhmässä käy vilkkaana. Vuoden 2018 haastekohdat julkaistiin pari päivää sitten. Vaikka olenkin kirjastolainen ja luen paljon, en ole koskaan osallistunut lukuhaasteeseen. Vuoden... Continue Reading →

Lyhytproosaa verkossa!: afrikkalaista lyhytproosaa

Kerroin edellisessä postauksessani ”Ylistys lyhytproosalle” aloittavani uuden postaussarjan lyhytproosaa julkaisevista verkkosivuista ja -lehdistä. Tarkoituksenani on jakaa lyhytproosan ilosanomaa, sekä nostaa esiin uusia (usein nuoria) kirjoittajia eri puolilta maailmaa ja eri genreistä. Sarjan aloittaa englanninkielinen afrikkalainen lyhytproosa. Afrikkalainen kirjallisuus on terminä hieman hankala. Toisaalta, kuten Jaakko Hämeen-Anttila arabialaisen kirjallisuuden kurssillaan totesi, kaikki 1800-luvun jälkeen julkaistu kirjallisuus... Continue Reading →

Ylistys lyhytproosalle!

Tämä kirjoitus on ylistys lyhytproosalle. Se sisältää paljon subjektiivisia mielipiteitä lyhytproosan merkityksestä, joille löytyy varmasti myös vasta-argumentteja. Siitä huolimatta kirjoitan tämän ja seison jokaisen väitteeni takana. Rakastan lyhytproosaa. Lyhytproosa on digitaalisen maailman merkittävin kirjallisen fiktion muoto (kun videotuotantojen käsikirjoituksia ei oteta huomioon, ja eihän niitä oteta, ainakaan nyt). Romaani voi istua itseoikeutettuna hallitsijana rautavaltaistuimella kun... Continue Reading →

Voiko robotti kirjoittaa romaanin?

Jos seurasit huhtikuussa kuntavaalien tuloksia, saatoit törmätä robotin kirjoittamiin uutisiin. Ylen uutisrobotti Voitto teki jutun jokaisen kunnan vaalituloksesta, ja ne julkaistiin verkossa vain sekunnin murto-osan viiveellä ääntenlaskennan päättymisestä. Voitto ei ole ainoa käytössä oleva uutisrobotti Suomessa. HSS Media ilmoitti viime vuoden lopussa ottavansa käyttöön urheilu-uutisia kirjoittavan Rosalinda-robotin. Myös Helsingin Sanomat on tehnyt vastaavia kokeiluja. Uutisrobotti... Continue Reading →

Pokemon goes fiktio – lisätty todellisuus kirjallisuudessa

Lisätty todellisuus, eli Augmented Reality tai AR, löi tosissaan läpi viime vuoden heinäkuussa (2016) kun Pokemon Go -mobiilipeli julkaistiin. Vaikka pelin suurin buumi jäi lyhytaikaiseksi eikä peli varsinaisesti tarjoa edelläkävijätekniikkaa, sen merkitys on kulttuurisesti iso. Lisätty todellisuus valtavirtaistuu osaksi arkitodellisuuttamme. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan todellisen ympäristön näkymää, johon on tietotekniikan avulla luotu erilaisia elementtejä, ja jota... Continue Reading →

Kurkistuksia tiedostamattomaan – kuinka neurofiktio mullistaa kirjallisuuden

Kirjoitin aikaisemmin valintoihin perustuvista interaktiivisista kirjoista. Entä jos lukijan ja tekstin vuorovaikutus viedään vieläkin pidemmälle? Millainen on kirja, joka lukee sinua? Kuukausi sitten luin Helsingin Sanomien artikkelin ” Entä jos elokuvan päähenkilö reagoisi sohvalla istuvaan katsojaan? Pia Tikka kehittää elokuvaa, joka muuttuu katsojan fyysisten reaktioiden mukaan”. Sen mukaan näemme tulevaisuudessa enemmän elokuvia, joissa hyödynnetään katsojan tiedostamattomia... Continue Reading →

Kuinka pelata kirjaa?

Pelillistämisestä on tullut viime vuosien trenditermi kun puhutaan oppimisesta ja uusien (digitaalisten) oppimisalustojen suunnittelusta. Sillä tarkoitetaan peleistä tuttujen ominaisuuksien ja mekaniikan soveltamista erilaisissa ympäristöissä. Hyvin suunniteltuna pelillisyys sitouttaa ihmisiä ja tuo hauskuutta ja motivaatiota melkein mihin tahansa toimintaan. Pelillistämisen keinoja ovat esimerkiksi tasot, pisteet ja haasteet, jotka kaikki haastavat käyttäjää asettamaan ja suorittamaan tavoitteita ja tekevät... Continue Reading →

140 merkin maailmoja

”Jos hän olisi tiennyt mitä tapahtuisi, hän olisi miettinyt kaksi kertaa ennen kuin painoi nappia. Nyt oli myöhäistä. Pommi oli räjähtänyt.” 138 merkkiä. Hieman tarinankaarta, draamaa koukutukseksi. Nopeaa ja suppeaa. Twitter-aikakauden tarinankerrontaa. Puhun tietenkin Twitter-tarinoista. Twitter – sosiaalisen median palvelu, jossa viestitään 140 merkin twiiteillä – on muodostunut erityisesti englanninkielisessä maailmassa loistavaksi välineeksi kokeilla uusia... Continue Reading →

Kun kirjallisuus kansistaan irtosi

Kirja-aloilla on käynnissä vallankumous. Se on sama vallankumous, joka on ollut käynnissä vuosikymmeniä muilla aloilla; vanhat formaatit kuolevat, uusia syntyy, kaikki digitalisoituu. Musiikki ja lehdet ovat jo siirtyneet nettiin. Tällä hetkellä on käynnissä suuri oppikirjojen digitalisoinnin buumi, jota tukee koulujen niin sanottu digiloikka. E-kirjojen markkinaosuus Suomessa on kasvanut, hitaasti, mutta varmasti. Isommilla, englanninkielisillä kirjamarkkinoilla esimerkiksi... Continue Reading →

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑