Usva-lehden kilpailunovelli: Tutkimuspäiväkirja

Olen kirjoittanut aikaisemmin siitä, että kilpailuihin osallistuminen voi toimia hyvänä motivaattorina tekstien kirjoittamiselle, sekä pitänyt ylistyspuheita verkkolehdille. Joskus keväällä yhdistin nämä kaksi ja osallistuin suomalaisen spekulatiivisen verkkolehden Usvan novellihakuun. Novellini Tutkimuspäiväkirja pääsi seitsemän voittajatekstin joukkoon. Tekstin taustoista: Kirjoitin Tutkimuspäiväkirjan alun perin Jyväskylän yliopiston luovan kirjoittamisen kurssille. Se on osa tekstikokoelmaa, jonka novelleja yhdistää kaksi asiaa:... Continue Reading →

Ylistys lyhytproosalle!

Tämä kirjoitus on ylistys lyhytproosalle. Se sisältää paljon subjektiivisia mielipiteitä lyhytproosan merkityksestä, joille löytyy varmasti myös vasta-argumentteja. Siitä huolimatta kirjoitan tämän ja seison jokaisen väitteeni takana. Rakastan lyhytproosaa. Lyhytproosa on digitaalisen maailman merkittävin kirjallisen fiktion muoto (kun videotuotantojen käsikirjoituksia ei oteta huomioon, ja eihän niitä oteta, ainakaan nyt). Romaani voi istua itseoikeutettuna hallitsijana rautavaltaistuimella kun... Continue Reading →

Runous on in(stagram)

Kun Iltalehti julkaisi elokuun alussa jutun Instagram-runoudesta, ajattelin että vau, iltapäivälehdessä puhutaan runoudesta ilman, että se liittyy Jenni Haukioon, nyt taidetaan olla merkittävän aihepiirin äärellä. Olen kirjoittanut aikaisemmin sosiaalisesta mediasta kirjallisuuden alustana mm. Twitter-tarinoiden yhteydessä. Instagram on esimerkiksi Twitteriin tai Facebookiin verrattuna mielenkiintoinen alusta tekstien julkaisemiselle, sillä se on tarkoitettu kuvien (ja lyhyiden videoiden) jakamiseen.... Continue Reading →

Voiko robotti kirjoittaa romaanin?

Jos seurasit huhtikuussa kuntavaalien tuloksia, saatoit törmätä robotin kirjoittamiin uutisiin. Ylen uutisrobotti Voitto teki jutun jokaisen kunnan vaalituloksesta, ja ne julkaistiin verkossa vain sekunnin murto-osan viiveellä ääntenlaskennan päättymisestä. Voitto ei ole ainoa käytössä oleva uutisrobotti Suomessa. HSS Media ilmoitti viime vuoden lopussa ottavansa käyttöön urheilu-uutisia kirjoittavan Rosalinda-robotin. Myös Helsingin Sanomat on tehnyt vastaavia kokeiluja. Uutisrobotti... Continue Reading →

Suuri kirjakeikka

Simpsonit-tv-sarjan 23. tuotantokauden (2011-2012) jaksossa 492 Suuri kirjakeikka (The Book Job) Lisa saa tietää, että kaikki nuortenkirjat onkin oikeasti kirjoitettu haamukirjoittajien avulla, markkinatutkimusten pohjalta ja rahankiilto silmissä. Homer ja Bart innostuvat ajatuksesta tehdä rahaa ja päättävät kerätä tiimin kirjoittamaan yhdessä uuden hittinuortenkirjan. Lisa tietysti suuttuu kirjallisuuden typistämisestä pelkäksi tuotteeksi ja päättää kirjoittaa yksin oman kirjan,... Continue Reading →

Itsejulkaisu kirjallisuuden trendinä

Digitaalisuus tekee kustantamisesta halpaa ja helppoa. Siksi se on lisännyt myös omakustanteiden määrää. Samalla kun isojen kustantamoiden on nähty muuttuvan entistä kaupallisemmiksi, kirjailijat ja muut kulttuurialan toimijat ovat perustaneet omia pienkustantamoitaan. Niiden resurssit julkaista teoksia ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Itsejulkaisuiden määrän kasvuun vaikuttaa myös nettiajalle tyypillinen tuottaja-kuluttaja -rooli ja itsetekemisen kulttuuri. Lisäksi sosiaalinen media on... Continue Reading →

Katsaus kustantamiseen digitaalisena aikana

Digitaalisuuden aiheuttamista haasteista kustannusalalla on puhuttu paljon. Kirjamyynti on ollut laskussa vuodesta 2010 asti. E-kirjoista on toivottu kasvua myyntilukuihin, mutta ainakaan vielä muutosta ei ole Suomessa tapahtunut. Kustannusalan kriisissä on ollut kyse sekä toimintatapojen vanhentumisesta että lukemiskulttuurin muutoksista. Viimeisen parin vuoden aikana kriisipuheesta on onneksi siirrytty kohti digitalisaation mahdollisuuksien tunnistamista. Käynnissä on useita muutoksia, jotka ovat... Continue Reading →

Pokemon goes fiktio – lisätty todellisuus kirjallisuudessa

Lisätty todellisuus, eli Augmented Reality tai AR, löi tosissaan läpi viime vuoden heinäkuussa (2016) kun Pokemon Go -mobiilipeli julkaistiin. Vaikka pelin suurin buumi jäi lyhytaikaiseksi eikä peli varsinaisesti tarjoa edelläkävijätekniikkaa, sen merkitys on kulttuurisesti iso. Lisätty todellisuus valtavirtaistuu osaksi arkitodellisuuttamme. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan todellisen ympäristön näkymää, johon on tietotekniikan avulla luotu erilaisia elementtejä, ja jota... Continue Reading →

Kurkistuksia tiedostamattomaan – kuinka neurofiktio mullistaa kirjallisuuden

Kirjoitin aikaisemmin valintoihin perustuvista interaktiivisista kirjoista. Entä jos lukijan ja tekstin vuorovaikutus viedään vieläkin pidemmälle? Millainen on kirja, joka lukee sinua? Kuukausi sitten luin Helsingin Sanomien artikkelin ” Entä jos elokuvan päähenkilö reagoisi sohvalla istuvaan katsojaan? Pia Tikka kehittää elokuvaa, joka muuttuu katsojan fyysisten reaktioiden mukaan”. Sen mukaan näemme tulevaisuudessa enemmän elokuvia, joissa hyödynnetään katsojan tiedostamattomia... Continue Reading →

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑